Kappalainen Erik Frosterus osti tilan vuonna 1646. Hän ja hänen poikansa Henrik – myös kappalainen – hallitsivat tilaa vuoteen 1705 saakka.
Henrik Frosteruksen nimi käräjäpöytäkirjassa vuodelta 1685.
Ote Hannu Hannunpojan laatimasta Ylä-Satakunnan kartasta noin vuodelta 1650 (VA MH 10 2D 3/1)
Tapani Antinpojan nimi käräjäpöytäkirjassa vuodelta 1629Tapani Antinpoika oli Ritoniemen isäntänä 1607 -45. Hä oli pitäjän kirjuri ja hänet valittiin myöhemmin nimismieheksi. Nimismiehen tilana Ritoniemi oli vuoteen 1635.
Tarmokas isäntä nosti tilan ratsutilan asemaan. Tiedetään, että vuodesta 1635 palveli Saksassa Matti Eerikinpojan lipullisessa Ritoniemen lähettämä ratsumies. Isännän ansiota lienee myös, että Kautun sillan valmis tuttua v. 1624 tilalle saakka saatiin maantie ja yhteydet siten myös maitse paranemaan.
Tapani Antinpojan aikana liitettiin Lörpyksen tila Ritoniemeen.