Historiaa Ritoniemen kartanosta
Kappalainen Erik Frosterus osti tilan vuonna 1646. Hän ja hänen poikansa Henrik – myös kappalainen – hallitsivat tilaa vuoteen 1705 saakka.
Henrik Frosteruksen nimi käräjäpöytäkirjassa vuodelta 1685.
Ote Hannu Hannunpojan laatimasta Ylä-Satakunnan kartasta noin vuodelta 1650 (VA MH 10 2D 3/1)
Tapani Antinpojan nimi käräjäpöytäkirjassa vuodelta 1629Tapani Antinpoika oli Ritoniemen isäntänä 1607 -45. Hä oli pitäjän kirjuri ja hänet valittiin myöhemmin nimismieheksi. Nimismiehen tilana Ritoniemi oli vuoteen 1635.
Tarmokas isäntä nosti tilan ratsutilan asemaan. Tiedetään, että vuodesta 1635 palveli Saksassa Matti Eerikinpojan lipullisessa Ritoniemen lähettämä ratsumies. Isännän ansiota lienee myös, että Kautun sillan valmis tuttua v. 1624 tilalle saakka saatiin maantie ja yhteydet siten myös maitse paranemaan.
Tapani Antinpojan aikana liitettiin Lörpyksen tila Ritoniemeen.
Ruoveden keskipitäjän seudut olivat vielä 1500-luvun alussa Pirkkalan suurpitäjän erämaita. Asutuksen päästyä täälläkin alulle alkaa ensimmäisiä kirjallisia tietoja esiintyä näiltä seuduilta. Niinpä vuoden 1562 erämaatalonpoikien luettelossa mainitaan ensimmäisen kerran Ritoniemi, mihin Martti Mikonpoika Rapiainen uudisasukkaana oli asettunut asumaan ja tilaa perustamaan.
Eäänä kauniina kesäsunnuntaina v. 1711 paloivat tilan kaikki yli 20 rakennusta. Siitä huolimatta, että kaikki Ruoveden, Keuruun, Oriveden ja Kurun talot maksoivat palokorvauksena tilalle 3 kappaa viljaa, pääsi tila rappeutumaan. Niinpä v. 1719 kylvettiin vain 25 kappaa ruista ja 10 ohraa, ja kotieläinten määrä väheni melkein olemattomiin.
Martti Mikonpoika on isäntänä vv. 1562 -1606. Vuoden 1564 luettelossa esiintyy toisena uudisasukkaana samoilla seuduilla Heikki Lörpys, joka on isäntänä vv. 1564 -90.
On voitu todeta, että Ritoniemen alueelle oli todella perustettu kaksi eri taloa. Rapiaisen perustama tila kuitenkin muodostui kantatilaksi, sillä Lörpys liitettiin siihen v. 1630. Mitään tietoa tämän Lörpyksen tilan sijainnista ei jälkipolville ole jäänyt. Tiedetään vain, että tilan perustajaa oli isäntinä seurannut mm. Kasper Laurinpoika-niminen pappi, jonka mainitaan olleen Ruoveden ensimmäinen kappalainen, ja tämän sukulaisia, joista useiden mainitaan hoitaneen lukkarin virkaa.
Martti Mikonpojan tila menestyi hyvin. Vuonna 1571 hänellä oli hevonen, viisi lehmää, hieho, kaksi vuohta, pukki ja kolme lammasta.